Joopa joo, oli niin herkku juhannus, että tekee mieli ottaa heti uusiks... Meidän (minä+mies) ja miehen veljen ja hänen vaimonsa (kutsutaan heitä nyt Kaijaksi ja Pekaksi) välille tuli kiistaa ensinnäkin ruuista ennen juhannusta. Parina viime vuotena ollaan ostettu ruoat yhdessä, mutta se on mennyt pomottamiseksi Kaijan ja Pekan osalta. Päätimme siis mieheni kanssa, että tänä vuonna ostetaan omat eväät. Kaija loukkaantui, sillä hän on catering-alalla ja otti tämän päätöksen henkilökohtaisena loukkauksena, että hänen ruokansa eivät kelpaa. Kaija myös sairastaa skitsofreniaa, mikä vaikuttaa hänen käytökseensä, vaikka onkin lääkityksen alaisena. Kirjoitin Kaijalle meilinä anteeksipyynnön, johon hän ei vastannut. Pekka taas ilmoitti, että sovitaanko niin että ei puhuta ruoka-asioista enää mitään juhannuksena.

Meillä oli varattuna yhteinen mökki, jonne tuli vielä mieheni sisko puolisonsa kanssa. Koko juhannus oli yhtä **ttuilua Pekan ja Kaijan osalta "meidän" ja "teidän" ruuista. Me emme mahtuneet keittiöön laittamaan omia ruokiamme, kun Pekka ja Kaija valtasivat kaikki työtasot ja lopulta myöskään ruokamme eivät mahtuneet ruokapöytään... Pekka ja mieheni ottivat pari kertaa yhteen muiden katseilta suojassa ja Kaija jatkoi pomottamistaan keittiössä mm. tiskaamisesta. Lisäksi Kaija valitteli koko juhannuksen, että hänellä on ulkopuolinen olo meidän kahden muun naisen seurassa ja yhyy... Pariin päivään liittyi muunlaistakin draamaa, mutta en jaksa niitä vuodatella enää. Kotimatkalla juteltiin miehen kanssa, että joskohan olisi aika viettää ensi juhannus eri seurassa.

Maanantaina alkaa työt, onhan tässä jo kuukausi lorvittu sen jälkeen, kun Galenos tuli laitettua kaappiin. Menen erääseen sairaalaan hoitamaan vanhuspotilaita, jotka ovat enemmän tai vähemmän sänkyyn sidottuja, pyllynpesua, vaipanvaihtoa, ruokailua, juu nou... Siitä kilahtaa tilille 1200 egee miinus verot, että edes vähän aikaa pötkitään eteenpäin.

Edessä olevat kaksi kuukautta vaikuttavat pikemminkin kahdelta vuodelta. Jospa voisi hypätä niiden yli ja päästä aloittelemaan koulua :) Tässä ohessa pitäisi sitä asuntoa etsiä ja ei vaan meinaa löytyä. Kaikki jotka vaikuttavat juuri sopivilta sekä pohjaratkaisultaan, että hinnaltaan, sijaitsevat ekassa kerroksessa. Se on ihan sama kuin asuisi rivitalossa jälleen kerran kaikkien töllötettävänä.

Voi räkä en vois paremmin sanoo... Mistähän tämäkin flunssa tuli? Ajelinko liikaa autolla ilmastointi päällä? Nukuinko liian kauan tuulettimen ollessa päällä. Tuliko flunssa siitä kun hioin puutarhakalusteet, enkä käyttänyt hengityssuojainta. Joka tapauksessa tukossa ollaan. Muutamia Panacodeja on jäljellä. Niistä tulee hurjan rento olo, mutta jos ottaa kaksi kerralla, niin olo on kuin parin promillen humalassa. Harmittaa kun juhannuskin tulossa ja huomiseen mennessä pitäisi tervehtyä. Ideoita?

Pari päivää sitten kävin viemässä yliopistolle ilmoittautumiskaavakkeet ja opiskelupaikan vastaanottamislapun. Vilkaisin myös omaa pääsykoettani. Oma arvioi pisteistä meni kymmenen pojoa yläkanttiin, mutta onneks tälläkin pääsi sisään. Hirveää räpellystä se kyllä oli ja muutama pyöreä nollakin paperissa näkyi olevan. Pelastukseni taisi olla 21 pisteen esseekysymys, johon liittyi artikkeli vanhusten lääkärikäynneistä. Vastaukseen piti soveltaa artikkelin ja Galenoksen tietoja. Oma vastaukseni ei ollut lähellekään vastausanalyysiä, mutta sain siitä silti 19 pistettä. Kaikista pyöristysvirheistä ja aivan pikkupikkuvirheistä oli viety yksi piste. Yrittäminen ei myöskään ollut tuonut yhtään säälipisteitä. Onnittelut muuten kaikille sisäänpäässeille.

Kaikkein iloisin tästä uutisesta oli varmaan mummoni. Hän suorastaan huusi puhelimeen, että voi kun hän on onnellinen ja viimein tulee lääkäri meidän sukuun. Aivan ihana ihminen tuo minun mummo :) Kävin eilen hänen luonaan kahvittelemassa ja ihastelimme hänen asunnostaan näkyviä huikeita Kallaveden maisemia. Toivottavasti meilläkin kävisi hyvä tuuri asunnon kanssa ja sieltä olisi jonkinlaiset näköalat ympäristöön. Tässä on jo muutama vuosi tullut asuttua pelkissä bunkkereissa tai sitten ekassa kerroksessa. Sälekaihtimia ei aina kehtaa avata, kun ohikulkijat töllöttävät häpeämättömästi sisälle.

Laukkaan vähän väliä etuovi.comin sivuilla ja odottelen, että se täydellinen kohde ilmestyy sivuille. Nyt olen alkanut lämpenemään ajatukselle Puijonlaaksoon muutosta, sillä siitä olisi lyhyt matka yliopistolle. Asunnoissa on yleensä ne huonot puolet, että keittiö on liian pieni (meidän pirtinpöytä ei mahtuisi sisään) tai sitten ei ole mahdollisuutta laajentaa saunalla tai höyrykaapilla. Höyrykaapin saisi sijoitettua melko pieneen vaatehuoneeseenkin.

Pohdiskelen, että uskaltautuisinko ulos. Pihakalusteisiin pitäisi laittaa vielä toinen kerros lakkaa. Pyykkiä pitäisi myös pestä ja vähän muutenkin siivoilla täällä sisällä. Ulkokukista ja köynnöksistä pitäisi vetää liiat ulos. Onneks paistaa aurinko.

Yöt ovat menneet viime aikoina huonosti. Jään pohdiskelemaan sitä, millaista lääkärin työ käytännössä on ja lavastan mielessäni potilastapaamisia jne. Eilisiltaa kyllä sotki se, että kaveri ilmoitti eronneensa pitkäaikaisesta renttupoikaystävästään. Mietin vaan mielessäni, miten me juhlistetaan kaverini uutta itsenäisyyttä. Olen todella iloinen hänen puolestaan, koska hän on miettinyt eroamista jo pitkään.

Jeba, nyt alkaa puuhastelu, ettei mene koko päivä koneella istuessa.

Heijssan vaan kaikille jotka ovat tätä eksyneet lukemaan. Mä mietin mielessäni, että jos pääsen lääkikseen, niin alan pitää blogia. Joskus mietiskelin päiväkirjan kirjoittamista, mutta jotenkin teksti lentää nopeemmin koneella kirjoitettuna. Lähinnä ihan vaan omia ajatuksiani siis kokoilen.

Kyllä vaan, toinen kerta toden sanoi ja tässä sitä ollaan :) Kuopiossa asustan avopuolisoni kanssa ja oma koti kullan kallis on hakusessa. Männistö ja Saarijärven A-alue on eniten kiikarissa. Mukavinta jos löytyis jokin jonka sais remontoida mieleisekseen. Toivon, että kaikkein remonttitaitoisimmat sukulaiset pääsisivät jeesaamaan, hyvällä palkalla tietenkin.  

Mut nyt kun tää on viimein tulilla, niin taidan lähteä nukkumaan. Sen verran aikaa meni blogin alulle panemiseen.